23.9.2014

ohana

joku on saattanu huomata tämän blogin lamaannuksen (khehkheh) eikä se tod.näk. ole tulossa muuttumaan koska kanirintamalla ei tapahdu mitään uutta eikä mulla tällähetkellä ole yhtää ylimäärästä aikaa. :( päivitän tätä kuitenkin aina jos on päivitettävää, enkä halua poistaa jos joku tahtoo näitä täältä lukea. ajattelin ehkä laittaa vanhat postaukset takaisin näkyviin mutta saa nähdä saanko aikaseksi. tämä blogi on kuitenki oman blogihistoriani pisimpään elänyt yksilö niin sen kokonaan lopettaminen olisi jotenki tuskallista. ja täälä on kaikki mun pupuilun aikana kertyneet muistot ja kokemukset.


mutta nyt on asiaa! meillä on tälläinen ohana päässyt syntymään! kerroin jo varmaan keväällä (?) että haluaisin yhdistää nuo pikkukanit yhdeksi laumaksi. no nyt ne on laumana asunu jo ehkä 3-4 viikkoa, saman ajan mitä kanit on kanilassa asunu. alkoi kelit mennä niin rumaksi että oli pakko siirtää ristiturvat sisälle ku sieluaki alko kylmettää niin paljo niiden puolesta. en vaa saata asuttaa niitä sateessa vaikka sielä kaikilla joku suoja onki.

hairahduin taas mutta enivei! tässä laumassa asuu siis nyt vanha herra vinny, tämän rouvat pipa ja raisa se sähköjänis hiiri sekä ystävänsä iivo! eli niille joille nimet ei soita kelloja niin laumassa tosiaan on kolme naarasta ja KAKSI UROSTA. ja kyllä, tulevat toimeen. ja ei, eivät tappele ollenkaan. mitenkö tämä on mahdollista?


aluksi yritin keväällä yhdistää näitä sisällä ja tuloksena oli taukoamatonta astumista ja jahtausta, murinaa ja näykkimistä. eikä mitenkään ystävällisessä mielessä vaan iivo ei tullut toimeen raisan kanssa eikä hiiri liion pipan kanssa. muut saattavat miettiä miten iivo ja vinny on toisiinsa suhtautuneet niin voin sanoa jo tässä vaiheessa, että herroilla ei ole ollut minkäänsortin ongelmia toisiaan kohtaan missään vaiheessa. kummatki on tiettykin leikattuja olleet jo herran ajat ja ovat jo aika iäkkäitäkin enkä usko niiden jaksavan tapella keskenään enään. toisekseen kummankaan luonne ei ole mitenkään erityisemmin päälle käyvä, eli ovat yleensä niitä, jotka tyytyvät lauman pohjimmaisina olemiseen ja ovat kaikenlisäksi siihen tyytyväisiä.

kesän ajan eli n. 3 kuukautta ja risat saivat asua ulkona vierekkäisissä aitauksissa, joissa välissä oli vain yksi kerros kananverkkoaitaa. (kerrottakoon vielä, että omista kaneista ainakin hiiri ja raisa osaa rikkoa kyseisen aidan, eli jos olisivat yhteen halunneet ottaa niin tuo aita ei paljon olisi auttanut.) kesän aikana suurimman ongelmaparin eli pipan ja hiiren välit lämpenivät niin, että näin ne monina iltoina makoilemassa vierekkäin pelkkä aita välissä.


muutama viikko takaperin lähdin hakemaan hilppaa lapualta, jossa se oli uudelleen astutettavana (mutta jäi jälleen tyhjäksi :<) ja päätin hetken mielijohteesta ottaa silloisen kaksikon ja viisikon mukaan. heitin ne kylmän viileästi pieneen 60cm häkkiin kaikki viisi ja kannoin häkin autoon. aluksi jokainen jahtasi toisia ja yritti astua ja alistella mutta kuinka ollakkaan niin kaikki makasivat kylki kyljessä kuin raadot jo ennen kuin pääsin edes tiemme päähän. matkaa on vaivaiset 700 metriä. :D

siinä ne matkasivat mukana lähemmäs 3 tuntia ja kotiin tullessa en viittiny niitä enää viedä pihalle kun kaikki aitaukset ovat jo valmiiksi jonkun reviiriä, joten siivosin kanilasta niille tilan ja laitoin kaikki sinne. sen jälkeen en ole niitä sieltä pois ottanut (paitsi juoksentelemaan (pakko mainita ettei tule rutinoita häkittämisestä)). tällähetkellä vinny ja iivo ovat ihan ylimmät ystävät ja makaavat aina kylki kyljessä jonkun kopin katolla kun tytöt leikkisästi jahtaavat toisiaan ja palloilevat kilvan alakerrasta yläkertaan ja takasin. tytötkään eivät enää vihoittele vaan niistä on ihana huomata, että ne nauttivat kun ovat pitkästä aikaa saaneet seuraa, jonka kanssa voi oikeasti iloitella ja riehua. herroista kun ei siihen enää tahdo olla. :D