25.12.2013

joulumieltä etsimässä

meillä joulu oli ja joulu meni. mä en henkilökohtaisesti todellakaan oo mikään jouluihminen ja lähinnä vihaan kaikkea mitä siihen liittyy enkä ajatellut olla julkisesti korrekti toivottamalla hyvää joulua kaikille. sen sijaan toivotan oikeinoikeinoikein hyvää, vauhdikasta ja värikästä vuotta 2014 ihan jokaiselle

meidän jouluun ei sisälly paljonkaan, mutta on muutama perinne josta en suostu luopumaan. ennen joulua siivoan kanilan aina oikein kunnolla ja tälläkertaa kyllästyin viisikkoon, jotka eivät lukemattomista yrityksistä huolimatta opi käyttämään vessaa kunnolla tai edes lähes kunnolla joten siirryin purut pohjalle -tapaan, jota oon välttäny viimeiset 4 vuotta... alin kerros sai pohjalleen muovin ja purut vaikka vihaan ylikaiken siivota puruja ja varsinkin sieltä, kun saa olla ihan käivärässä sen harjan kanssa.

kanila tuli siistiksi ja sai jäädä odottamaan seuraavaa aamua. jouluna, eli 24 päivä lähden aina ruoka-ajan koittaessa pulkon kanssa kohti metsää ja kerään ison kasan erilaisia oksia ja havuja, jotka sitten päätyvät kaneille jouluherkuiksi. tänä vuonna se iso kasa jäi kyllä aika minimaaliseksi, koska aina ennen oon saanu kuljettaa lastini pulkalla kotiin mutta nyt ku lunta ei näy edes sotkan (paikallinen laskettelukeskus) laella niin eipä paljon pulkkaa vedelty! ja se, miksi mennään aina tuohon ruoka-aikaan johtuu siitä, että mä en syö jouluruokaa, en kinkkua tai laatikoita, en mitään, enkä liiemmin pidä niistä pitkistä ruokailu keskusteluista. ne vaan tylsistyttää ja saa mut ahdistumaan. :c

kanit saa yleensä meillä myös joululahjoja. kyllä, vaikka se kuulostaa älyttömältä joidenkin mielestä niin mammat ostaa aina pupuillekki jotain pientä. viimevuonna tuli viis aktivointipalloa joista ykskää ei oo enää kunnolla ehjä. tänä vuonna paketeista löytyi jättimäinen pussillinen porkkanoita, omenoita ja suolakiviä. illalla pääsivät sitte näistä herkuista nauttimaan ja niitä on vieläkin jäljellä!

yleensä joulun aikoihin kuvaan myös pupuja mutta nyt ei kyllä kiinnosta vähääkään. vihaan sisällä kuvausta ja pihalla on suoraan sanottuna niin rumaa, etten kestä edes avata verhoja. eipä siis liikene joulukuvaa tänä vuonna, pahoittelen! lupaan kautta oman isoisoisäni hengen kuvata uusia kuvia heti, kun saadaan lunta maahan enemmän kuin yksi sentti! :D


postauksen kuvat on meidän perheen joulukorttikuvia kera meikäläisen ultimate paint skills. malleina kummassakin jo edesmenneet kääpiöluppa cornelia "oona" ja kääpiöluppa-soopeli risteytys hilavitku "nuuska".

2 kommenttia:

  1. Pakko myöntää, että itseänikin lähinnä ahdistaa avata aamulla verhot, kun synkkä, mutainen, sumuinen ja pimeä piha loistaa olemassaolollaan. Kun saisi edes vähän lunta.. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niimpä! se lumi kyllä heti valaisis iltojaki pitemmiks, huvittais paljo enemmän tehdäkki jotain! :/

      Poista